Tavoitteena hyvinvoinnin tasapaino

Muistan joskus sanoneeni, että pyrin kasvattamaan koiriani niin, että ne oppisivat tekemään hyviä ratkaisuja myös itsenäisesti. Ajattelen sen olevan osa koiran tasapainoa ja hyvinvointia: että koiralla olisi hyvä olla. Se tarkoittaa mahdollisimman kivutonta arkea, hyvää ravintoa, riittävää lepoa ja palautumista, sopivia virikkeitä, liikuntaa kehon hyvinvointiin, sosiaalista vuorovaikutusta ja hyvää yhteyttä ihmisiin. Ei siis oikeastaan kouluttamista.

Pyrin tarjoamaan koiralle hyviä kokemuksia – sekä sellaisia, jotka ovat lähtökohtaisesti miellyttäviä, että sellaisia, joissa koira saa kokea itsensä voittamista ja selviytymistä. Näiden kautta koira vahvistaa resilienssiään ja oppii luottamaan itseensä.

Arvostan sitä, ettei koiraa passivoida paineella, vaan se voi rohkeasti kertoa oman kokemuksensa. Haluan kuulla koiran viestin ajoissa, ennen kuin sen täytyy turvautua liian voimakkaisiin keinoihin. Valitsen mieluummin pienen murahduksen kuin vakavan pureman, sillä se kertoo, että koira luottaa siihen, että sen ääni tulee kuulluksi.

Hyvinvoiva koira, joka saa tilaa tuntea ja kokea, oppii toimimaan tasapainoisesti myös haastavissa tilanteissa.

#positiivisetkokemukset #positiivinenehdollistaminen #nelikenttä