Rajaamisen täytyy olla kahden suuntaista

Puhun sitkeästi rajaamisesta, vaikka joskus tuntuu, että jo tämän sanan mainitseminen lokeroi minut johonkin koulutusideologiaan. Koen tärkeäksi puhua siitä. Luottamukselliseen suhteeseen koiran kanssa kuluu myös toistemme rajojen kunnioittaminen. Mielestäni ei ole hyvä, että tämä asia vaietaan täysin eettisyyden nimissä, sillä tämä on osa koiran kanssa elämistä.
Oletko koskaan ajatellut, että muodostaakseen toimivan suhteen, kahden yksilön täytyy piirtää rajaa käyttäytymiselle? Tämä rajaaminen on kahdensuuntaista: rajataan muiden käyttäytymistä itseä kohtaan ja rajataan omaa käyttäytymistä muita kohtaan.
Yhtä tärkeää kuin se, että luodaan rajat koiran toiminnalle, on rajata omaa toimintaansa. Miten minä en voi toimia muita kohtaan.
Minua huolestuttaa se, että nykyään rajaaminen tuntuu olevan yksi kielletty puheenaihe, joka vie ajatukset automaattisesti koiran kaltoin kohteluun. Ajatellaan, että oikea reitti on kertoa mitä koiralta halutaan. Olen tässä samaa mieltä, että kun haluamme ohjata oppimista johonkin suuntaan, on tärkeää opettaa pienin askelin suuntaa mihin olemme menossa.
Kuitenkin koen, että elämään kuuluu myös se, mihin emme ainakaan ole menossa. On rehellistä kertoa koiralle myös se. Koen, että rajat myös viestittävät toiselle olennolle, että olet minulle niin tärkeä, että haluan kertoa sinulle mitkä asiat ovat minulle tärkeitä.
Rajat eivät tarkoita konfliktia, ne eivät tarkoita väkivaltaa tai edes pelottelua. Rajaaminen ei ole tapa kouluttaa koiralle uusia taitoja, ja voidakseen rajata, täytyy ottaa huomioon mistä toisen käyttäytyminen johtuu. Emme voi vaikkapa rajata käyttäytymistä, joka kumpuaa kivusta. Rajaamisen pohjalle täytyy rakentaa kiven varmaa luottamusta ja turvallisuutta.
Rajaamisessa on keskeistä muistaa se toinen puoli: rajata omaa käyttäytymistään. Tiedostaa rehellisesti omia tunteitaan ja niistä kumpuavaa käyttäytymistä. Tunnistaa omasta käyttäytymisestä tunnereaktioiden aiheuttamaa toimintaa, jonka päälle ehkä perustelemme oikeutuksen. Rajata oma käyttäytyminen erilleen tunnereaktioista.
On tärkeää miettiä ennakkoon keinoja miten voin rajata koiran käyttäytymistä turvallisesti, sillä rajojen ei ole tarkoitus tuhota tai lannistaa, vaan rakentaa kunnioittavaa suhdetta.
Rajat koskevat meitä kaikkia ja meidän on hyvä aloittaa omasta käyttäytymisestämme.