Persoonaerojen vaikutus koirien kanssa olemiseen

Kerron teille salaisuuden. Olen itse aika herkkä ihminen, enkä pidä lainkaan nokittelusta tai riitelystä. Kun menen uuteen yhteisöön, jään todella nopeasti muiden varjoon, koska en osaa napakasti puolustaa omia rajojani. Minulle luontainen tapa on toimia sovinnollisuuden ja johdonmukaisuuden kautta, mikä on todella hidasta. Löydän paikkani ryhmästä monesti vasta vuosien kuluessa.

Sama pätee monesti koirien kanssa. Koirat saavat minusta ensin vaikutelman, että olen "helppo" , kunnes yhteisen elon jälkeen koirat oppivat minusta, että olen itseasiassa lempeän järkähtämätön. En tulistu tai korjaa herkästi, mutta se mikä päätetään, se pidetään. Lopputulos on mielestäni ollut kelvollinen, mutta todella hidas. Näettekö yhtäläisyyden positiivisesti vahvistamalla kouluttamiseen? Tapa on hyvä, mutta hidas. Luottamus ja kunnioitus rakentuu pikkuhiljaa.

Minulla on kokemus, että on olemassa ihmisiä, joiden kanssa oma rauhallisen sovintoon pyrkivä energia on yhteensopimaton. Nämä ihmiset ovat nopeita ja vahvoja, ja vaativat toiselta voimakkaampaa ja nopeampaa reagointia. Näiden ihmisten kanssa luontainen tyylini olla ei vaan riitä. Näettekö yhtäläisyyden erityyppisiin koiriin? Onko olemassa myös koiria, joille minun luontainen tapani olla ja toimia on riittämätön ja tehoton?

Rajaaminen ei siis tule minulta ollenkaan luonnostaan, ja siksi ehkä kirjoittelen siitä paljon, koska itsekin vasta opettelen sitä. Pohdiskelen ilmiötä monelta eri kantilta ja yritän tunnistaa muuttujia. Kuuntelen mielelläni erilaisten ihmisten ja erilaisten kouluttajien ajatuksia, koska heidän persoonansa, kokemushistoriansa ja vahvuutensa ovat toisenlaiset. Ne antavat minulle mahdollisuuden oppia erilaiselta ihmiseltä ja ymmärtää maailmaa laajemmin.

Oletko ajatellut miten sinun persoonasi vaikuttaa koiriin? Jos olisit koira, minkä rotuiseen koiraan luonnekuvauksesi sopisi?