Koirankoulutuksen erilaiset metodit ja niiden näkökulmat (osa 7/10)

Koulutusmetodien valinta

Uskon, että moni meistä koirien käyttäytymishaasteiden kanssa painiskelevista miettii, että miten osaisin valita oikean koulutusmetodin? Onko se LAT parempi vai pitäisikö lähteä vahvistamaan suhdetta koiraan vai pitäisikö tarkastella koiran hyvinvointia vai pitäisikö laittaa koiran käyttäytymiselle rajat?

Minä liputan LIMAn / Humane Hierarchy (Least Intrusive, Minimally Aversive):n puolesta. Siinä on siis kehitetty preferointijärjestys toimille, joiden kautta kannattaa lähteä muokkaamaan koiran käyttäytymistä. Kouluttaja valitsee menetelmän, joka aiheuttaa eläimelle vähiten stressiä, pelkoa tai kipua, mutta johtaa silti haluttuun koulutustulokseen.
Tämä on mielestäni järkevää, sillä tässä metodit on asetettu järjestykseen, jossa ikävien sivuvaikutusten mahdollisuus on mahdollisimman pieni. Koirankouluttamisessa on järkevää noudattaa varovaisuusperiaatetta sen mukaan, että lähtee liikkeelle turvallisemmista metodeista.

Meistä jokaisesta tuntuu, että juuri tämä minun koirani on niin vaikea, että on lähdettävä sinne vahvimpiin metodeihin, mutta luottakaa minuun tässä, että näitä rappusia ei kannata harppoa. Olen nähnyt niin lukemattomat kerrat, kuinka vastaus löytyykin alimmilta rappusilta.

Tämän vuoksi toivoisin, että jokainen kouluttaja kävisi nämä vaihtoehdot läpi ennen kuin lähtisi käyttämään tehokkaampaa = nopeampaa reittiä.

Myös järjestelmällisyydellä ja pitkäjänteisyydellä on suuri merkitys. Ei voi tehdä niin, että namitin koiraa kun se katseli toista - pieleen meni, LAT on p**seestä. Pitää muistaa, että kouluttaminen on prosessi, eikä sitä voi kokeilla hosuen sinne päin. Toteutustavalla on ratkaiseva merkitys.

Minä uskon, että on olemassa tapauksia, joissa päätyyn on mentävä. Tämä pohjautuu ajatukseeni siitä, että minä en voi tietää mitä minä en tiedä. Uskon, että on olemassa yksilöitä, joihin eivät päde "tavalliset" keinot, tästä on mielestäni todisteena ihmisten rangaistuslaitokset ja hoitolaitokset. Kaikissa yksilöissä ei käsittääkseni ole samanlaista tarttumapintaa oppimiselle ja rauhanomaisuudelle.

Todettakoon kuitenkin, etten ole itse törmännyt koiriin, jotka olisivat vaatineet positiivista rangaistusta käyttäytymisen muokkaamisen välineenä, ei-toivotun käyttäytymisen keskeytystä kylläkin. Tarkoitan tällä potentiaalisesti vaarallisen käyttäytymisen keskeyttämistä ja koiran ohjaamista pois tilanteesta jossa kaikki varotoimet ja opetellut käytökset ovat pettäneet.

Tässä lyhyesti kouluttamismetodien sovellettavuusjärjestys:

1. Hyvinvoinnin perustarpeet

Ensin varmistetaan fysiologinen ja emotionaalinen hyvinvointi. Jos nämä eivät ole kunnossa, koulutusmenetelmiä ei valita vielä lainkaan. Ongelma voi johtua kokonaan vaikkapa kivusta, ja silloin kouluttaminen on ajanhukkaa.

2. Ympäristön ja tilanteen muokkaaminen

Muokataan ympäristöä niin, että koira voi onnistua ilman painetta. Me päätämme missä ympäristössä koiramme kulkevat. Jos koira kamppailee sopeutuakseen asioihin, on ymmärtäväistä helpottaa asioita alkuun. Joidenkin koirien kohdalla sopeutumisen tiettyihin ärsykkeisiin voi olla todella vaikeaa, jopa mahdotonta. Onko tarkoituksenmukaista tehdä koirasta jotakin mitä se ei ole?

3. Positiivinen vahvistaminen

Ensisijainen koulutusmenetelmä. Tällä koulutusmetodilla on tutkitusti paljon hyviä vaikutuksia koiran hyvinvointiin. Jos siis onnistumme muokkaamaan tilannetta vahvistamalla toivottua, erittäin hyvä. Kaiken kouluttamisen pitäisi pohjautua tähän suurimmalta osin.

4. Vaihtoehtoisen käyttäytymisen erillisvahvistaminen. Lähdetään suunnitelmallisesti vahvistamaan tilanteessa vaihtoehtoista-, yhteensopimatonta- tai muuta käyttäytymistä. (DRA, DRI, DRO).

5. Negatiivinen vahvistaminen, negatiivinen rankaisu tai sammuttaminen. Vain, jos muut vaihtoehdot on käytetty ja tilanne vaatii. Koiralle täytyy myös opettaa maailman rajoja. Palkkion poistaminen opettaa, että emme ole namiautomaatteja ja koiran käyttäytymisellä on merkitys siihen, saako se mukavia asioita vai ei. 

• Negatiivisen rangaistus eli palkkion poistaminen. Käytetään vain, jos positiivinen vahvistaminen ei riitä. 
• Negatiivinen vahvistaminen eli epämieluisan asian poistaminen, mikä saa koirassa aikaan helpotuksen tunteen. 
• Sammuttaminen, eli jätämme ei-toivotun käyttäytymisen huomioitta. Kun koira ei saa käyttäytymisestä mitään vahvistetta, käyttäytyminen sammuu lopulta.

6. Positiivinen rangaistus. Käyttäytymisestä seuraa koiralle jotakin epämieluisaa, mikä vähentää käyttäytymisen todennäköisyyttä jatkossa.